Vappuaatto, jouluaatto...

Tänään täytettiin kolmevuotiaan suuri toive. Hän on ainakin viikon puhunut pipareiden paistamisesta.  Pikkuveljen päikkäriaikaan kaulittiin taikina, jonka resepti on suoraa kaupan pakastealtaasta. Ei tosin sen kaupan, josta muut ostokset tehtiin, sillä sieltä piparitaikinaa ei löytynyt. Taikinaa oli saatava, kun luvattu oli, enkä ollenkaan ollut fiiliksissä taikinantekoon illalla. Lisäksi en osaisi tehdä riittävän pientä taikinaa. Onneksi toinen kauppa kätki pakastimeensa vaikeastilöydettävät ei-sesonkitaikinat ja saimme kolmevuotiaan toiveen täytettyä. Minun toivomuksestani muoteista valittiin ei-jouluiset: hattivatti, muumi, triceratops, talo, tipu ja sydän. Sydän, koska kolmevuotiaan mielestä se näyttää onnellisuuden. 

Kylmäsavulohipasta

Tämä ruoka on meidän perheen lapsille ihan varma hitti. Pastaa ja kalaa. Ei mennyt pieleen tälläkään kertaa, sillä kolmevuotias itki vielä illallakin sitä, kuinka oli pudottanut palan kalaa ja koira oli napannut sen. Niin hyvää se oli. Tämä pasta on kaikkea muuta kuin pliisun makuinen, hieman kirpeä, vähän suolainen, kermainen... Jokaiselle jotakin. Tuhtia tavaraa! Todella nopea valmistaa.

Kylmäsavulohipasta

2 sipulia

 35 g kapriksia (pikkuinen lasipurkillinen)

150-200 g kylmäsavulohta

1/4 sitruunan mehu

3 dl kermaa

n. 1 rkl kuivattua tilliä

mustapippuria

öljyä paistamiseen

pastaa, esim. penneä. Meillä tänään kaapissa ollutta spagettia.

Laita pastavesi kiehumaan ja keitä pasta ohjeen mukaan. Tee sillä välin kastike. Pilko sipulit. Valuta ja huuhtele kaprikset. Viipaloi kylmäsavulohi sopiviksi paloiksi. Lämmitä öljy pannulla ja kuullota sipuleita pari minuuttia. Kippaa kaprikset pannulle ja pyörittele hetki. Lisää kerma ja kuumenna kiehumispisteeseen. Lisää tilli. Ota levy pois päältä ja laita kastikkeeseen sitruunamehu ja kalapalat. Älä sekoita kastiketta pastaan vaan laita valmiin pastan joukkoon hieman öljyä, että se pysyy irtonaisena.

Grillatut kanankoivet

Eilen tehtiin nostalgiamatka syömällä kanaa currykastikkeessa ja tänään tehtiin nostalgiamatka syömällä kanankoipia. Koskas itse olet viimeksi syönyt kanaa, jossa on luut ja nahat ja kaikki? Aivan. Nykyisin syödään siistiä ja kliinistä filettä. Mutta koipireisissä on varsinkin grillatessa kaksi isoa plussaa. Luu ja nahka. Mehukkuudentakaajat.

Tässä grillikauden alkaessa laitan tähän postaukseen kaksi juttua, jotka varmaankin tulevat toistumaan tässä kesän aikana samanlaisina tai vähän varioiden. Ensin mun oma grillimaustesekoitus ja toiseksi perus barbecuekastike. Kaupan grillimausteseoksissa on yleensä ihan hillitön määrä suolaa ja minä tykkään tietää kuinka paljon suolaa ruokaan laitan. Siksi paras keino on tehdä itse haluamansa mausteseos. Samoin barbecuekastikkeen kanssa. On meillä jääkaapissa yleensä pullo Hunt'siakin, mutta parempaa on kun itse tekee. Ja tietää mitä syö.

Grillimausteseos

2 rkl valkosipulijauhe

2 rkl sipulijauhe

2 tl chilijauhe

1 tl juustokuminaa

2 tl paprikajauhetta

1 tl oreganoa

(huom! Tsekkaa kaupassa tuoteseloste. Monet chilijauheet onkin chilimausteseoksia, joissa paljon suolaa)

Sekoita mausteet keskenään ja säilytä nätissä purkissa maustekaapissa. Jos tykkäät, tee seuraavalla kerralla isompi satsi!

Barbecuekastike

2 dl ketsuppia

1 reilu rkl kokojyväsinappia

1 rkl omenaviinietikkaa (tai muuta viinietikkaa)

2 tl fariinisokeria

suolaa

pippuria

Mittaa ainekset kattilaan ja keitä hiljalleen viitisen minuuttia. Jos haluat paksumpaa kastiketta, keitä kymmenen minuuttia. 

Jos haluat maksimoida kanan herkullisuuden, liota sitä mausteliemessä yön yli tai aamusta iltaan ennen grillaamista. Voit skipata tämän vaiheen, mutta suosittelen kokeilemaan!

Mausteliemi kanalle marinoitumista varten 

1,5 l vettä 

4 rkl sormisuolaa

1 rkl korianterinsiemeniä

2 rkl kuivattua basilikaa

1 tl valkosipulijauhetta

suolaa

pippuria

Sekoita mausteita veteen kunnes suola on liuennut. Laita kanankoivet nesteeseen ja anna vetäytyä viileässä yön yli tai aamusta grillausiltaan.

Ja sitten se grillaus

Ota kanankoivet mausteliemestä puoli tuntia ennen grillausta huoneenlämpöön. Kuivaa niiden pinta paperilla. Kuumenna grilli kuumaksi ja grillaa koipia kolme minuuttia kummaltakin puolelta. Laita kanat sitten epäsuoraan lämpöön, esimerkiksi kolmepolttimoisessa grillissä kanat keskelle ja vain reunapolttimot päälle. Pidä 25 minuuttia  170-180-asteisessa grillissä. Grillauksen loppuvaiheessa sivele barbecuekastiketta lihoihin reilusti. Kanojen kypsyyden toteamisessa on kätevä käyttää ohutta tikkua. Itse käytän sellaista perunatikkua. Sen kun tökkää kanan paksuimpaan kohtaan ja esiin tirskahtaa kirkasta nestettä, on kana kypsää. Laita loppu barbecuekastike pöytään valmiin ruoan päälle lisättäväksi. 

Kyytipoikana tarjottiin tänään 

Avocadodippiä

1 avocado

1 dl turkkilaista jogurttia

2 tl kokojyväsinappia

suolaa

pippuria

(1 tl omenaviinietikkaa

1 tl sokeria)

Pilko avocado. Mittaa kaikki aineet kulhoon ja päästele sileäksi sauvasekoittimella. 

Grillimaustetut lohkoperunat

6 isoa perunaa

1 tl grillimausteseosta

½ tl suolaa

2 rkl öljyä

Pese perunat mutta älä kuori. Leikkaa perunat isoiksi lohkoiksi, neljään tai kuuteen osaan. Aseta ne pellille kuori alaspäin. Sekoita mausteet öljyyn. Voitele perunat öljyllä. Paista 225 uunissa n. 25 minuuttia.

Perinteinen kanakastike

Kanaa, curryä ja riisiä. Siinä ehkä se perinteisin broileriyhdistelmä, tutut maut lapsuudesta. Näin takuuhyvä kanakastike syntyy meillä:

Currykastike kanalle

300-400 g broilerin filesuikaleita

curryä

paprikajauhetta

mustapippuria

1 rkl voita

2 rkl vehnäjauhoja

1,5 dl kanalientä

1 tl curryä

1 tl paprikajauhetta

2-3 dl kermaa (tai osa ranskankermaa)

suolaa

Paista kanat pannulla öljyssä tai voissa juuri kypsiksi. Mausta currylla, paprikalla ja pippurilla. Siirrä astiaan odottamaan. Sulata voi kasarissa ja paista mausteita hetki. Sekoita jauhot kanaliemen kanssa tasaiseksi. Lisää ensin mausteiden joukkoon pannulle kerma ja sekoita. Lisää sitten kanaliemi. Anna poreilla hetki. Tarkista maku, lisää suolaa tai mausteita ja sekoita sitten kanapalat joukkoon. Tarjoile riisin kera.

Sima

Juhlasta toiseen... Mutta nyt täytyy sima-asioihin valmistua, jos haluaa juoda ensi torstaina kunnollista, kotitekoista simaa.

Monissa simaresepteissä vettä on ainakin viisi litraa. Meidän perheelle moinen määrä on auttamatta liikaa. Sima on hyvää, mutta itselleni riittää lasi tai kaksi. Sima on kuin mikä tahansa tiettyyn juhlaan liittyvä herkku - sitä ei tee mieli enää juhlan mentyä ohi. Ei meilläkään simat kaapista katoa, paitsi viemäriin, jos sitä tekee liikaa. Tänä vuonna tein kolmeen litraan vettä, eli valmista simaa tulee suurin piirtein sama määrä. Itselle yksi pullollinen ja naapuriin ystävälle toinen.

Tein simaa tällä itse kehittelemälläni reseptillä ensimmäisen kerran viime vuonna ja siitä tuli erityisen hyvää. Niinpä lisäsin tänäkin vuonna (ei enää niin salaista) ainesosaa, inkivääriä. Se sopii aivan todella hyvin makean sitruunaiseen juomaan. Jos epäilet, resepti toimii ilmankin. Mutta suosittelen ehdottomasti kokeilemaan! Tämänvuotista satsiani pääsemme mekin maistelemaan vasta viikon kuluttua...

Inkiväärisima

3 litraa vettä

1 sitruuna 

2 dl sokeria

2 dl fariinisokeria

herneen kokoinen nokare hiivaa

rusinoita

Kuumenna vesi kiehuvaksi kattilassa. 

Sillä aikaa mittaa sokerit ja inkivääri ja sekoita ne keskenään. 

Pese sitruuna huolellisesti ja raasta sen kuori astiaan. Itse käytän juustohöyläraastinta.

Leikkaa sitten veitsellä sitruunan valkoiset kuoret pois ja siivuta jäljelle jäänyt hedelmäosa.

Kun vesi kiehuu, ota kattila liedeltä ja sekoita veteen sokeriseos. Lisää seuraavaksi sitruunan hedelmäosa ja kuoriraaste. Anna jäähtyä kädenlämpöiseksi. Ota simaa hieman pieneen astiaan ja sekoita pieni hiivanokare nesteeseen. Sekoita se sitten simaan. Anna seistä huoneenlämmössä seuraavaan päivään. 

Laita muovipullojen pohjalle muutama rusina. Siivilöi sima ja laita pulloihin. Laita pullot jääkaappiin . Sima on valmista noin viikossa, kun rusinat nousevat pintaan. 

Kiinnititkö huomiota ohjeen kohtaan laittaa sima muovipulloihin? Vaikka olemassa on niitä kauniita, vanhanaikaisia lasipulloja? Niitä käytetään meidän perheessä siman kanssa enää tarjoiluvaiheessa, ei pullotuksessa. Viime vuonna nimittäin saimme lahjaksi lasipulloon pullotettua simaa. Pullo oli tiskipöydällä, sillä en ollut huomannut laittaa sitä vielä jääkaappiin. Oli syynä pullon kokema automatka meille, lämpötilan vaihdos tai mikä tahansa, paine simapullossa pääsi nousemaan liian korkeaksi ja pullo räjähti keittiössämme vain muutama minuutti sen jälkeen, kun olin poikien kanssa siirtynyt toiseen huoneeseen välipalalta. Lasinsirpaleita oli vastapäisessä seinässä, katossa, lasten tuoleilla, koko keittiö täynnä. Makeaa simaakin oli ikävä siivota, mutta lasinsirpaleet olivat se oikeasti vaarallinen juttu. Onneksi emme olleet samassa huoneessa, sillä edessä olisi ollut varma lääkärikäynti. Tästä syystä, meillä pullotetaan sima muovipulloihin ja jos ne haluaa laittaa kauniisti esiin tarjoilua varten, kaadetaan ne sitten vasta lasipulloihin.

Pasha

Vähän liian myöhään tulee tämä resepti ajatellen juhlaa, jolloin sitä yleensä nautitaan. Mutta eihän mikään estä tekemästä pashaa vaikka syyskuussa. Minä ainakin voisin syödä sitä ihan koska tahansa (tai ehkä se menettäisi viehätystään). Pasha on ehdoton suosikkini pääsiäisherkuista. Sitä pitää olla. Onneksi se on superhelppo ja nopea valmistaa. Vähän kuin jälkiruokarahkan tekisi, mutta syödä saa vasta seuraavana päivänä.

Tähän yhteyteen tarvitsee varmaankin kommentoida myös sitä toista pääsiäisjälkiruokaa, mämmiä. Itselleni riittää ruokalusikallinen kerman ja sokerin kera. Perheen miesväki on toista maata. He jakavat tuokkosen kolmeenpekkaan ja pienimmät kinuavat lisää senkin jälkeen. Pashakin toki maistuu. En silti valita, että saan itse syödä leijonanosan muiden lusikoidessa mämmiä.

Tämä pasharesepti on minulle se virallinen resepti, sillä myös äitini tekee pashaa tällä reseptillä. Sitä on syöty siis pienestä pitäen. Toinen resepti taas on oma variaationi, johon laitan suhteessa vähän enemmän rahkaa ja sitruunaa.

Pasha

200 g rahkaa

1 dl kermaa

2 rkl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1 kananmuna

1 tl sitruunamehua

½ dl mantelirouhetta

1 dl rusinoita

Petran pasha

500 g rahkaa

2 dl kermaa

3-4 rkl sokeria

1 tl vaniljasokeria

2 kananmunaa

2-3 rkl sitruunamehua

1 dl mantelirouhetta

2 dl rusinoita

Vatkaa kerma. Hienonna rusinoita vähän joko veitsellä tai saksilla. Purista sitruunamehu. Sekoita rahka kermavaahdon joukkoon. Vatkaa munista rakenne rikki ja lisää ne rahka-kermaseokseen. Lisää sokeri ja vaniljasokeri. Sekoita viimeisenä mukaan rusinat, mantelirouhe ja sitruunamehu.

Laita puhdas harso siivilän pohjalle ja reunoille ja aseta siivilä tyhjän kulhon päälle. Laita pashamassa siivilään harson päälle. Taittele harso kevyesti massan päälle. Siirrä jääkaappiin ja anna valua seuraavaan päivään. Kumoa lautaselle. Korsitele hedelmillä, mantelilastuilla... tai syö ihan sellaisenaan!

Grillattu porsaan sisäfile

Pääsiäismaanantaina oli niin upean kesäinen ilma, ettei voinut uskoa olevan vasta huhtikuu. Aikaisesta keväästä kieli ainoastaan värimaailma - vihreää puskee vasta sieltä täältä. Meidän päivä kului aamusta iltaan ulkona. Päivän teemaan sopi siis mitä parhaiten "kesän" ensimmäinen grillaus. Pitkän talven jälkeen grillaaminen on otettava varman päälle. Porsaan sisäfileestä tulee takuuhyvää, kunhan muistaa muutaman perusjutun. Minun kolme grillaussääntöäni ovat:

1) Esikuumenna grilli kunnolla ja pidä kansi kiinni, että lämpö ei karkaa
2) Anna ruoan olla rauhassa, eli älä töki ja kääntele ylimääräisiä
3) Älä ylikypsennä. Jos olet epävarma, käytä lämpömittaria.

Me tehtiin lihan kaveriksi juureksia uunissa ja miehen toiveesta mustapekkakastiketta. Ehkä maailman helpoin ja nopein kastike, joten kannatetaan! Enemmän aikaa viettää perheen kanssa ulkona eikä sisällä hellan ääressä.

Porsaan ulkofile grillissä

marinadi

2 rkl sinappia

2 rkl punaviinietikkaa

3 valkosipulinkynttä

1 iso rkl hunajaa

1 rkl soijaa

(suolaa ja pippuria)

Sekoita marinadin ainekset. Jos käytät tavallista hunajaa, pehmennä sitä hetki mikrossa, niin se sekoittuu kuin juokseva. Laita liha pakastepussiin ja kippaa marinadi perään. Solmi pussi ja hiero marinadi lihan pintaan. Anna maustua vähintään muutama tunti. Ota liha huoneenlämpöön tunti ennen grillausta. 

Lämmitä grilli valmiiksi 200 asteeseen. Grillaa lihan pinta kiinni joka puolelta. Tähän menee vain muutama minuutti. Kääri lihan folion sisään tiukkaan kääröön. Laita käärö grilliin ja anna olla 12-15 minuuttia. Voit paiston puolivälissä vähentää lämpöä keskilämmölle. Ota liha grillistä ja anna vetäytyä viitisen minuuttia.

Mustapekkakastike

50 g Pippurituorejuustoa (Mustapekka tai vastaava)

2 dl ruokakermaa

1 tl siirappia

Laita kerma kattilaan. Murenna juusto joukkoon ja lorauta mukaan myös siirappi. Sekoittele keskilämmöllä kunnes juusto on sulanut ja kastike on tasaista.

Pitaleipää falafeltäytteellä

Pääsiäislauantai jatkui retken jälkeen yllätysvieraiden kanssa. Onneksi ruokaa riitti kaikille, varsinkin kun osa vieraista tuli pitserian kautta. Kahden aikuisen ja yhden lapsen sijaan pöydässä istui viisi lasta ja neljä aikuista. Pöytään katettiin uunituoreita pitaleipiä täytteenä falafeleita, tomaattipaprikakastiketta, halloumia ja turkkilaista jogurttia. Nam!
Tein falafelit purkkikikherneistä, eli en liottanut niitä itse. Tällä oikaisulla falafelit valmistuvat supernopeasti. Niistä tuli meheviä (ei siis kuivia, kuten falafelit helposti ovat) ja pinta oli mukavan rapea. Juuri sellaisia, kuin kuuluukin. Kun leivän väliin laittaa lisäksi halloumia ja kastikkeet, paatuneinkaan lihansyöjä tuskin kaipaa omin jaloin kulkenutta syötävää.
Tein ruoat siinä järjestyksessä, että tein ensin pitaleipätaikinan kohoamaan, sitten tein falafelit paistamista vaille valmiiksi, pyöräytin kastikkeen (joka saa jäähtyä) ja aloin paistaa falafeleitä kun ensimmäinen pitaleipäpellillinen tuli uunista. Näin kaikki oli kuumaa ja hyvää yhtä aikaa.

Pitaleivät (8 kpl)

3 dl vettä

1 pussi kuivahiivaa

6,5 dl vehnäjauhoja

½  tl suolaa

2 rkl oliiviöljyä

Sekoita kuivahiiva  ja suola n. puoleen jauhoista. Lisää reilusti kädenlämpöinen vesi ja sekoita hyvin. Lisää öljy. Vaivaa joukkoon loput jauhot. Anna kohota kaksinkertaiseksi. Laita kahdelle pellille leivinpaperit ja levitä leivinpapereille vähän jauhoja. Tämä estää leipien tarttumisen paperiin ja ne pääsevät kohoamaan vapaasti ontoiksi. Jaa taikina kahdeksaan osaan ja pyörittele ne ensin palloiksi ja kauli sitten litteiksi, 12-15 cm halkaisijaltaan oleviksi levyiksi. Laita neljä kummallekin pellille. Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen ja anna leipien kohota liinan alla vielä vartti. Paista 7-8 minuuttia.

Falafelit

1 iso sipuli

3 valkosipulinkynttä

rypsiöljyä

n. 4 dl (2 pakettia) valmiiksi kypsennettyjä kikherneitä

3/4 dl grahamjauhoja

1 tl juustokuminaa

1 tl suolaa

½ tl paprikajauhetta

mustapippuria

1 tl korianteritahnaa

2 rkl maapähkinävoita (tai tahinia)

1 rkl sitruunamehua

öljyä 

grahamjauhoja

Pilko sipuli ja valkosipulit. Kuullota ne pannulla. Kaada kikherneistä neste pois ja huuhtele ne siivilässä. Muusaa ne sitten sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa sipuleiden kanssa. Sekoita kuivat mausteet jauhoihin. Lisää ne, maapähkinävoi ja korianteritahna sekä sitruunamehu kikherneiden joukkoon ja muokkaa taikina käsin tasaiseksi. Pyörittele mukavan kokoisia palleroita ja kierittele pallerot grahamjauhossa. Laita pannulle reilusti öljyä, niin että koko pohja peittyy. Kuumenna öljy ja paista falafelit kauniin ruskeiksi joka puolelta.

Tomaattikastike

1 punainen paprika

2 valkosipulinkynttä

1 tl chilitahnaa

1 purkki säilöttyjä kokonaisia tomaatteja

öljyä

paprikajauhetta

mustapippuria

suolaa

2 rkl sitruunamehua

Leikkaa paprika peukalonpään kokoisiksi paloiksi. Kuori ja pilko valkosipulit. Kuumenna öljy pannulla ja paahda paprikoita ja valkosipulia kuumalla pannulla kunnes ne saavat vähän väriä. Vähennä lämpöä ja sekoita joukkoon chilitahna. Leikkaa tomaatit ronskilla kädellä vähän pienemmiksi ja kippaa pannulle. Mausta. Nosta pois levyltä odottamaan muun ruoan valmistumista.

Lisäksi:

Pannulla paistettua, siivutettua halloumia

turkkilaista jogurttia

Kokoa täytteet pitaleivän sisään ja nauti!

Pääsiäisretki

Tänään lounas syötiin mahtavissa olosuhteissa. Lämmintä, aurinkoista, keväistä. Meri ja luonto. Ruisleipien väliin laitettiin eilisen paistin tähteitä, juustoa ja paprikaa. Termokseen kaakaota. Jälkiruoaksi pikkuisen suklaata. Raittiissa ilmassa ulkoilun lomassa lounas, tai mitkä tahansa eväät, maistuvat aina parhailta.

Pitkäperjantai: Hirvipaistia, kesän viimeiset kantarellit ja keikauskakku

Ihana, kaivattu pääsiäisviikonloppu on vihdoin täällä! Olemme olleet niin paljon menossa, eri kokoonpanoilla, että päätimme tällä kertaa olla koko pääsiäisen kotona suunnittelematta sen kummemmin tekemisiä. Itsemme tuntien heti ensimmäiselle vapaapäivälle tuli ohjelmaa (kuinkas muuten!) ja kutsuimme kaveriperheen meille syömään. Pakkohan se oli, sillä emme olisi omalla porukalla ikinä selvinneet tästä ruokamäärästä. Paljon ruokaa - hyvä syy kutsua vieraita. Ja ruoka maistuu aina paremmalta seurassa. Varsinkin hyvässä seurassa.

Päivän ruoka oli todellista kaappien kätköistä -ruokaa, sillä tätä varten oli ostettu vain lisää perunoita,  sipuleita ja kermaa, joita kaikkia löytyy yleensä kaapista muutenkin. Käytimme pakastimen viimeiset viime kesän kantarellit. Niitä olikin säästelty. Suurimmat herkut on aina haikeita käyttää, sillä sitten ne ovat loppu seuraavaan satokauteen saakka. 

Pääruoaksi söimme uunissa yön yli kypsytetyn hirvenpaistin. Hirveä voi olla vaikea saada, joten samaa reseptiä voi käyttää myös naudanpaistille. Tällä reseptillä syntyy mehukasta ja täyteläisen makuista lihaa todella pienellä vaivalla. 

Keikauskakku sitten taas... Minulla löi täysin tyhjää jälkiruokaleipomuksen valinnassa. Minun teki mieli mazarinia, mutta yhden vieraan pähkinäallergia asetti tietyt rajoitukset mantelileivoksien tekemiseen... Halusin tehdä jotain hedelmäistä, sillä mielestäni pääsiäiseen kuuluu jollain tapaa raikas jälkiruoka. Tästä keikauskakusta tuli ihanan kostea ja mehevä ja aika makea. Sitruuna kuitenkin raikastaa mukavasti. Kannattaa käyttää tuoreita hedelmiä. Itse halusin käyttää pois kaappiin jostain kulkeutuneet säilykepersikat ja hyvää siitäkin tuli.

Ja miten sen pähkinäallergian kanssa kävi? Kaadoin tietenkin salaatin päälle saksanpähkinäöljyä! Eipä siinä sitten muuta kuin haalia kasaan oma salaatti allergikkovieraalle kaapista löytyvistä aineksista.

Hirvenpaisti yön yli uunissa

Hirvenpaisti, 1700 g

3 l vettä

0,7 dl suolaa

reilusti mustapippuria myllystä

1 rkl timjamia

1 rkl rosmariinia

4 laakerinlehteä

1 rkl sokeria

Kääri paisti folioon ja aseta se uunivuokaan. Paista 80-asteisessa uunissa 10h, yön yli. 

Valmista illalla mausteliemi. Sekoita kaikki mausteet veteen kattilassa. Keitä kymmenen minuuttia. Anna jäähtyä viileässä seuraavaan päivään. Laita paisti uunissa olon jälkeen mausteliemeen niin että se peittyy. Anna vetäytyä viileässä 5-6 tuntia. 

Kantarellit kermassa

1 litra pakastettuja kantarelleja (pakastettu paistettuna)

2 isoa sipulia

iso nokare voita

4 dl ruokakermaa

suolaa 

pippuria

Kuori ja pilko sipulit. Pyörittele kantarelleja kuumalla pannulla kunnes liiat nesteet ovat haihtuneet. Lisää pannulle voi ja anna sulaa. Lisää sipulit ja paista sipuleita ja sieniä viitisen minuuttia, kunnes sipulit ovat mukavasti pehmenneet. Lisää kerma ja mausta suolalla ja pippurilla. Anna muhia kannen alla miedolla lämmöllä vartin verran. 

Tarjoile paisti ja kantarellit muusin ja salaatin kera.

Persikka-kookoskeikauskakku

täyte

50 g voita

3/4 dl muscovadosokeria

1 dl kookoshiutaleita

1 purkki säilykepersikoita

pohja

100 g voita

1,5 dl sokeria

2 munaa

½ dl kookoshiutaleita

2,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

½ sitruunan mehu

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Laita täytteen voi pieninä nokareina kakkuvuoan pohjalle. Kannattaa käyttää tavallista, ei irtopohjaista vuokaa. Levitä voin päälle muscovadosokeri ja kookoshiutaleet. Laita uuniin muutamaksi minuutiksi. Sekoita ainekset ja levitä vuoan pohjalle tasaisesti. Leikkaa persikat tasamuotoisiksi paloiksi ja levitä haluamaasi muodostelmaan täyteseoksen päälle. 

Tee sitten taikina. Purista sitruunamehu. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita ne taikinaan. Lisää viimeiseksi sitruunamehu. Kaada taikina persikoiden päälle ja paista 40-45 minuuttia. 

Otettuasi kakun uunista anna sen jäähtyä 5-10 minuuttia ennen kuin kumoat sen lautaselle. Anna sitten jäähtyä kokonaan. Pidä vuoka kakun suojana, ettei se pääse kuivumaan.

Lammaskoftat

Kolmevuotiaan toiveruoka tälle viikolle oli lihapullat. Onneksi lihapullia voi varioida vain mielikuvitus ja maailman maat rajana. Varmaankin kaikkialla maailmassa tehdään jonkin sortin lihapullia. Tänään hain vaihtelun vuoksi lihapulliin makumaailmaan Intiasta. Nämä pullat ovat parhaimmillaan tomaattisessa kastikkeessa. Tänään iski kiire ja hoppu, joten tein sen sijaan ruoan kylkeen kylmän tomaatti-jogurttikastikeen soveltaen jääkaapin sisältöä. Ainoa jogurtti oli tavallinen maustamaton "syöntijogurtti" ja tomaatteinakin löytyi vain kirsikkatomaatteja. Kannattaa käyttää tavallisia, jos kaapista löytyy tai on kauppaan asiaa. Kastike toimi hyvin näiden pullien ja riisin kanssa. Palaan myöhemmin oikean kastikkeen kanssa vastaaviin pulliin, mutta näin meillä syötiin tänään.

Lammaskoftat

400 g lampaan tai karitsan jauhelihaa

1 rkl sipulijauhetta

1 rkl garam masala -mausteseosta

1,5 tl juustokuminaa

½ tl chilitahnaa

1 tl korianteritahnaa

1 muna

Sekoita mausteet kulhossa keskenään. Lisää sitten muna ja sekoita. Vaivaa mausteseos jauhelihan kanssa tasaiseksi taikinaksi. Paista joko pannulla tai uunissa 225 asteessa 15 minuuttia.

Pikakastike jogurtista ja tomaatista

2-3 dl maustamatonta jogurttia (partaäijää tms. mieluiten)

5 kirsikkatomaattia (1-2 tavallista sopii paremmin)

½ tl inkivääritahnaa

pippuria myllystä

½ tl suolaa 

½ tl sokeria

Jos käytät tavallista maustamatonta jogurttia, on se hyvä laittaa valumaan vaikkapa suodatinpussiin, niin vähän nestettä lähtee pois. Partaäijää ei tarvitse valuttaa. Pilko ja hienonna tomaatit silpuksi. Jos käytät tavallisia tomaatteja, kannattaa mehut ja siemenet ottaa pois. Sekoita tomaattisilppu jogurttiin. Lisää mausteet.

Pekoninen linssipata

Jos linssireseptejä miettineen lukijani tomaattikammoinen poika ei halunnut chorizopataa ja jos vegaaninen linssi-bataattimuhennos kuulosti lihansyöjämiehelle liian eksoottiselta, niin tämän reseptin luulisi (sipulia lukuunottamatta) uppoavan molempiin kohderyhmiin. Pekoni maustaa koko padan ja perunamuusin kanssa tämä on varsinaista äijäruokaa. Me tosin söimme riisillä, kun kolmevuotias erikseen sitä toivoi.

Pekoninen linssipata

200 g vihreitä linssejä

3 sipulia

2 valkosipulinkynttä

170 g pekonia

2 tl rosmariinia

9 dl lihalientä

loraus punaviinietikkaa

pippuria 

(suolaa)

Liota linssejä kylmässä vedessä puolesta tunnista tuntiin. Huuhtele.

Pilko sipulit ja valkosipulit. Saksi pekonit pieneksi silpuksi pannuun ja kippaa sipuli ja valkosipuli joukkoon. Paista pekonit kypsiksi. Lisää rosmariini, liotetut linssit ja lihaliemi. Anna porista 45 minuuttia, kunnes linssit ovat mukavan pehmeitä. Lorauta joukkoon ruokalusikallinen punaviinietikkaa ja rouhi päälle pippuria. Tarjoile perunamuusin tai riisin kera. 

Vaalea pitsa

Me tehtiin ennen sellaista tosi herkkua pitsaa, johon tuli päälle pestoa, ilmakuivattua kinkkua, rucolaa, oliiveja. Imperfektissä, koska ruokablogiin sopimattomista syistä sen valmistus jäi pitkälle tauolle meidän keittiössämme.  Vain lämpimät muistot jäivät. Ajattelin tänään palauttaa "herkkupitsan" nimellä kulkeneen pitsan ruokapöytäämme vähän varioituna, ettei se herättäisi epämieluisia muistoja. Seuraavassa ohje tosi herkkuun vaaleaan pitsaan, eli pitsaan ilman tomaattikastiketta. Söimme tätä tänään saunan jälkeen. Kolmevuotias söi kaurapuuroa. Ohje on yhdistelty useammasta eri lähteestä ja sovellettu loput oman mielen mukaan. Pohja on Henri Alénin, tänään ekaa kertaa testattu pohja, toimii!

Vaalea pitsa

pohja

1,5 dl vettä

½ pussia kuivahiivaa

½ tl suolaa

3 rkl öljyä

n. 3,5 dl durumvehnäjauhoja

täyte

1 prk ranskankermaa

1 tl raastettua sitruunankuorta

1 rkl sitruunamehua

100 g parmesania 

1 pallo mozzarellaa

100 g ilmakuivattua kinkkua

10 kirsikkatomaattia

10-15 lehteä salviaa

pippuria

Sekoita kuivahiiva ja suola desiin jauhoja. Lisää reilusti kädenlämpöinen vesi ja sekoita. Lisää öljy. Vaivaa loput jauhot taikinaan hyvin. Anna kohota puoli tuntia (lämpimässä vesihauteessa). Kauli pohja leivinpaperille ja anna kohota 8 min. (laita uuni kuumenemaan 230 asteeseen ja anna kohota sen aikaa).

Raasta parmesan. Raasta sitruunan kuori, purista mehu ja sekoita ne ranskankermaan. Levitä ranskankerma taikinan päälle. Ripottele päälle juustoraaste ja murenna mozzarella tasaisesti pitsan päälle. Paista pitsaa 10 minuuttia. Sillä aikaa leikkaa kinkku pienemmiksi siivuiksi ja puolita kirsikkatomaatit. Ota pitsa uunista ja levitä kinkku ja tomaatit sen päälle. Paista vielä 3-5 minuuttia, kunnes pohja on reunoilta kauniin värinen ja juusto saanut paikoin väriä. ripottele pinnalle salvia ja rouhi vähän pippuria.

Karpalo-pähkinäleipä

Meillä on ollut pitkä päivä. Esikoisella on lämpöilyä, jonka vuoksi emme ole ulkoilleet kunnolla koko päivän aikana. Vähän piti silti päästä ulos, pajunkissoja hakemaan. Tällaiset sisäpäivät, varsinkin kun ulkona on mitä upein aurinkoinen kevätsää, ovat aika pitkäpiimäisiä. Kaiken kukkuraksi mies lähti töistä suoraa iltamenoon, joten olemme kököttäneet poikien kanssa kolmistaan koko päivän. Tartuimme iltapäivällä yhteen varmimmista viihdyttäjistä ja leivoimme leipää. Taikina tehtiin kolmevuotiaan kanssa pikkuveljen päiväunien aikana, sitten kohoteltiin taikinaa hartaasti ja nautittiin työmme hedelmistä Pikku Kakkosen jälkeen.

Tämä leipä on, jälleen kerran, kaapista löytyneistä aineksista kasattu. Tosin leivän kanssa se on helppoa, sillä se syntyy niin vähistä aineksista. Karpalot maistuvat leivässä ihanan kirpeiltä mutta samalla makeilta, kun yleensä käyttämäni rusinat ovat vain makeita. Ripaus kanelia taikinassa sitoo maut hienosti yhteen, kannattaa kokeilla! 

Karpalo-pähkinäleipä

4 dl vettä

1 pussi kuivahiivaa

2 dl ruisjauhoja

1 tl suolaa

1 tl kanelia

1 rkl siirappia

6 dl vehnäjauhoja

90 g kuivattuja karpaloita

90 g hasselpähkinöitä

Sekoita kulhossa kuivahiiva, ruisjauhot, suola ja kaneli. Kaada päälle reilusti kädenlämpöinen vesi. Sekoita seuraavaksi joukkoon siirappi. Lisää vehnäjauhot vähitellen hyvin sekoittaen. Lisää viimeiseksi kuivatut karpalot ja kokonaiset hasselpähkinät. 

Anna kohota tunti lämpimässä vesihauteessa liinan alla. Levitä leivontapöydälle hieman ruisjauhoja ja alusta taikinaa hetki. Jaa se sitten kahteen yhtä suureen osaan ja muotoile ne leiviksi pelleille.  Anna kohota reilusti, mielellään tunti.

Lämmitä uuni 225 asteeseen. Laita ritilä uunin alimmalle tasolle. Kuvioi leipien pinnat halutessasi veitsellä tai haarukalla. Laita ritilätasolle uunivuoassa muutama desi vettä ja laita leivät kypsymään keskitasolle. Kypsennysaika on n. 30 minuuttia.

ps. Kolmevuotiaan mielestä karpalot ovat pahoja rusinoita. 

Paistettua kanaa, vihanneksia ja nuudelia

Nyt on se aika keväästä, kun huomaan selvästi, että myös ruokavuodenaika on muuttumassa. Talviset, kotoisat, lämpimät ruoat väistyvät puoleksi vuodeksi ja tekevät tilaa lämpimien maiden mauille. Kesää kohti mentäessä erilaiset grillattavat ruoat ja salaatit saavat tilaa ja syksyllä siirrytään, jos edellisten vuosien kaava jatkuu, pasta- ja keittoruokien kautta taas uuteen talveen. Toki kaikenlaisia ruokia tulee tehtyä vuoden ympäri, mutta näen silti selkeitä ruokamieltymysvuodenaikoja. Onkohan kaikilla kotikokeilla näin? Mitä lukijoiden keittiöissä tapahtuu kevään tullen? Ainakin kesän grillisesonki yhdistänee kaikkia grillin omistavia suomalaisia. Neljä vuodenaikaa rikastuttavat myös ruokapöytää.

Ja mitä keväisiin, lämpimien maiden ruokiin tulee, tänään paistoin wokilla thaimaalaisia makuja niistä aineksista, joita kaapista löytyi. Tärkeää tällaisen ruoan tekemisessä on se, että ei ylipaista mitään raaka-ainetta. Paistoöljy saa ensin makua chilistä ja valkosipulista, kaikki ainekset paistetaan nopeasti kuumalla pannulla, ei hauduteta tai muuten anneta raaka-aineiden pehmentyä liikaa. 

Paistettua kanaa, vihanneksia ja nuudelia

1 rkl osterikastiketta

2 rkl soijakastiketta

1 tl sokeria

1 tl inkivääritahnaa

½ tl chilitahnaa

4 valkosipulinkynttä

öljyä

2 porkkanaa

1 punainen paprika

340 g broilerin fileitä

2 sipulia

nuudelia neljälle

Sekoita osterikastike, soijakastike, sokeri ja inkivääritahna. Jätä odottamaan.

Kuori ja hienonna valkosipulit. Itse litistän valkosipulinkynnet veitsen syrjällä ja silppuan sitten terällä.

Kuori porkkanat ja tee niistä ohuita siivuja esim. raastinraudan viipaleterällä. Suikaloi paprikat. Kuori ja lohko sipulit kuuteen osaan. 

Pilko myös broilerit valmiiksi.

Kuumenna öljy wokissa tai pannulla keskilämmöllä. Paista valkosipuleita ja chiliä pari minuuttia. Kaita nuudelivesi kiehumaan. Ota pari teelusikallista öljyä talteen. Kuumenna pannu sitten kuumaksi ja paista broilerit erissä kypsiksi, varo ylikypsentämistä, sillä pari minuuttia riittää. Nosta boilerit odottamaan ja paista seuraavaksi porkkanat, sipulit ja paprikat. Pari minuuttia riittää jälleen. Laita nuudelit kiehumaan yhtä aikaa kun paistat vihanneksia, tai kypsymisajan mukaan. Nosta vihannekset pannulta. Laita pannuun sivuun laittamasi öljy ja paista valutettuja nuudeleita hetki. Lisää kana ja vihannekset. Sekoita joukkoon kastike.

Lapsiperheen oikotiet

Olen ruoanlaitossa useimmiten käsittelemättömien raaka-aineiden kannalla. Lapsiperhearjessa ja missä tahansa muussakin arjessa täytyy joskus oikaista, sillä aika, aika, aika. Ajattelin tähän listata muutaman oman oikaisuni ja miksi tämä oikaisu toimii meidän arjessamme.

Mikropuuro

Kolme neljästä syö puuroa aamuisin, kaksi neljästä iltaisin. Oman aamupuuroni keitän veteen mutta lasten puoliksi maitoon, puoliksi veteen. Puoliksi siksi, että näin säästymme kolmen ja puolen maitolitran kotiin kantamiselta joka viikko. Ihan kuin sitä maitoa ei muutenkin kuluisi tolkuttomat määrät viikossa. Ja puolikaskin määrä maitoa kelpaa poikien arkipuuron maun takaamiseksi. Vaikka maitoa olisi vain se puolet, se palaa kattilassa helposti pohjaan, ellei kattilan ääressä seiso hämmentäjää. Mikrossa puuro ei pala pohjaan. Mikropuurolautanenkin on tarkkaan harkittu. Arabian KoKon reunat ovat niin leveät, ettei puuro ole koskaan kiehunut mikrossa yli. Äärimmäisenä ajansäästäjänä keitän puurot välillä tupla-annoksena yhdellä lautasella - mahtuu juuri ja juuri. Kolmen minuutin keittoajalla syntyy kaksi puuroa, jotka voi jakaa lautasille keiton jälkeen. Haudutetut puurot sitten erikseen, tämä kelpaa.


Tahnat

Chilitahna, inkivääritahna, korianteritahna... Kivoja, pieniä purkkeja jääkaapissa, aina olemassa kun niitä tarvitsee. Sen sijaan, että pilkkoisin puolikkaan chilipalon ja miettisin mihin lopun käytän ennen kuin se menee huonoksi, avaan kannen, otan tarvittavan määrän teelusikalla ja laitan kannen kiinni. Sama juttu inkiväärin kanssa. Yrttejä tahnat taas eivät maun puolesta korvaa, mutta niissä ruoissa, joissa vaikkapa korianteri ei ole pääroolissa, tahna käy oikein hyvin. Samoin pesto ruoan maustamisessa käy vallan hyvin purkkitavaranakin. Arkena nopeaa ja helppoa, kunnolla kokatessa sitten sen mukaan.


Pakastetut yrtit

Minulla on kesällä pihalla kasvimaalaatikko, jossa viljelen laiskan viherpeukalon vaihtelevalla menestyksellä yrttejä, porkkanoita, salaatteja... Porkkanat ja salaatti ovat yleensä se menestynein hoidettava, yrttejäkin tulee. Yleensä paras satokausi osuu niille viikoille, kun emme ole kotona. Siksi emme ehdi hyödyntää kaikkia yrttejä. Monet kuivattavat puutarhansa ylimääräiset yrtit, mutta minulla on tapana pakastaa ne sopivina annoksina minikokoisissa minigrip-pusseissa. Niin niitä voi käyttää tuoreyrttien tapaan talven aikana. Samoin teen kaupasta ostetuille yrteille, jos ne eivät kaikki kulu ruoanlaitossa.


Liemikuutiot ja fondit

Käsi ylös, jos sinulla on aikaa tavallisena arkipäivänä alkaa keitellä liemiä! Minulla ei ole. Siksi käytän liemikuutioita. Kannattaa kaupan hyllyllä käyttää pieni hetki tuoteselosteiden lukemiseen ja valita se joka ei ole pelkkää natriumglutamaattia, suolaa tai hiivauutetta. Yleensä nestemäisessä muodossa olevat sisältävät vähiten mitään ylimääräistä. Samoin jauheissa on hyviä vaihtoehtoja.


Pakastaminen

Aina vähän ylimääräistä ja loput pakastimeen. Näin on hoidettu useampi lounaspulma tässä taloudessa. Myös ylimääräiset kastikkeet kannattaa pakastaa, sillä niitä voi käyttää uusiin ruokiin. Lihakastiketta lasagneen tai makaronilaatikkoon, kanakastiketta vaikkapa suolaiseen piirakkaan. Mitä kummallisin pakastettu ruoka-aine voi toimia todella hyvin uuden ruoan raaka-aineena. Ja taas arki nopeutuu.

Kasvissosekeitto koskenlaskijalla

Olen käyttänyt Koskenlaskijaa usein kalakeitoissa, mutta harvemmin kasvissosekeitossa. Sinne tulee useimmiten laitettua pehmentäjäksi ja makujen pyöristäjäksi smetanaa, joskus ranskankermaa tai ruokakermaa. Nyt jääkaapissa kummitteli puolikas Koskenlaskija, joten käytin sen pois sosekeitossa. Lopputulos oli hyvä, täyteläinen ja juustoisella vivahteella. 

Kasvissosekeitto Koskenlaskijalla

2 pientä sipulia

2 jättikokoista porkkanaa

1 bataatti

5 pienehköä perunaa

7 isoa nuppua kukkakaalia

vettä niin että kasvikset peittyvät

kasvisliemikuutio

½ - 1 paketti Koskenlaskijaa

suolaa

pippuria

yrttejä maun mukaan, esim. timjamia

Kuori ja pilko kasvikset kattilaan. Laita vettä niin että kasvikset juuri peittyvät. Lisää kasvisliemikuutio. Anna kiehua kunnes kasvikset ovat kypsiä. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää juusto pieninä paloina ja anna sulaa. Mausta. Tarjoile paahdettujen siemenien ja turkkilaisen jogurtin kera.

Lihamurekkeen tähteistä

Lihamurekkeesta tuli iso. Niinhän toki oli tarkoituskin, mutta kun olimme syöneet sitä lasten kanssa seuraavan päivän lounaaksi ja sitä edelleen jäi, halusin tehdä siitä jotain muuta.
Vaikka olen paljon ruokaa ehtinyt tehdä, olin melkein kokonaan unohtanut yhden perusjutun, jota vain ei ollut ikinä tullut tehtyä (eikä harjoiteltua). Nimittäin ruskean kastikkeen. Kun joskus ennen kokeilin tehdä sitä, kokeilut jäivät lyhyeen, sillä onnistuin vain tekemään liian vaaleaa paakkukastiketta. Jos kastike pitää suurustaa, on mielestäni ollut aina paljon helpompi laittaa jauhot nesteeseen liotettuna kastikkeeseen kuin lisätä nestettä kuumaan pannuun. Sekin taito on nyt tullut opittua. Paakkuuntumisen estämisessä minulla toimii parhaiten se, että paistan jauhot voissa hyvin ruskeiksi samalla paakut jo valmiiksi mahdollisimman pieneksi pilkkoen ja lisään veden todella vähitellen ja väleissä kunnolla sekoittaen.

Eilen päivällisellä söimme perunamuusia ja lihamurekkeen lopusta tehtyä kastiketta. Ensin kastike ja sitten lihamureke sopiviksi sattumiksi pilkottuna kastikkeen joukkoon. Kuin jauhelihakastiketta, mutta mehukkaampaa.

Ruskea (mureke)kastike

30 g voita

3 rkl jauhoja (kukkurallisia)

5 dl vettä

½-1 lihaliemikuutio

Murekkeen tähteet

Kuumenna voi pannulla kuumaksi. Ruskista jauhot voissa koko ajan sekoitellen ja paakkuja pienentäen. Kun jauhot ovat haluamasi ruskeat, kaada vesi joukkoon erissä hyvin sekoittaen. Lisää joukkoon lihaliemikuutio ja sekoita. Murenna mureke ja sekoita kastikkeen joukkoon. 

Sössi eli smoothie

Me ladattiin iPadille juuri uusi peli, Toca Bocan keittiöpeli, jossa tehdään monstereille ruokaa. Ällöttävän sotkuisessa keittiössä voi pilkkoa, paistaa, keittää, laittaa ruokaa mikroaaltouuniin - ja sössiä. Sössiä on kolmevuotiaan hyvin kuvaava verbi blenderillä tehtävälle, niin, sössimiselle. Eilen hän toivoi kovasti, että me voitaisiin myös tehdä sössimellä.

Sanakirja suomi-kolmevuotias

sössin = tehosekoitin, blenderi

sössiä = sekoittaa ruoka-aine hienoksi tehosekoittimessa

sössi = sössimisen lopputulos

Kun tiedustelin mitä kolmevuotias olisi halunnut sössiin laittaa, vastaus oli pahvi. En kuitenkaan halunnut lähteä niinkään radikaalille linjalle, sillä vaarana olisi ollut, että pian meillä olisi tehty tällaisia kokeiluja. Päädyimme vähän tavanomaisempaan ratkaisuun

Sitruuna-mustikkasmoothie

1 banaani

1 omena

1 sitruuna

3 dl mustikoita

2-3 dl maitoa 

Kuori ja paloittele banaani ja omena. Purista sitruunasta mehu. Laita ainekset tehosekoittimeen. Mittaa joukkoon vielä mustikat ja sössää. Lisää maitoa sen mukaan, että rakenteesta tulee mukavasti juotava. Nauti.